Kaapriel Luoma kuoli tapaturmaisesti kirveeniskusta saamaansa vammaan. Hänen hautajaisistaan on säilynyt kirkkoherra Salomon Hanneliuksen pitämä hautauspuhe Gabriel Antinpoika Luomalle, personalia 12/7 1777:
”Eikä mikänä miehuus eikä woima auta meitä cuolemata wastans – Cuolema tule ja teke sen nuorelle cuin wanhalle, Sen miehelle cuin lapselle, Sen wäkewälle ja woimallisille cuin heigollengin ja woimattomalle: Jos Sijs cuolema caicki Tasan arwaa, caiken cansa yhtälaisesti tasalta teke, nijn mahdamme myös me caikin meidän wartiomme ja påstimme päällä caikin paickois, caickina aickoina ja caickella Tawalla Tasaisesti olla walmis cuoleman, cuta, coska ja cuinga eikähänsä se tapahduix ajatellen että meillä Taijda nijn eli myös toisin tapahtua cuin meidän racastetulle wainajallemme Tapahtui jonga elämän alusta, juoxusta ja Lopusta meillä wielä on ilmoitettawana Täsä hänen hautauxesansa ainakin ne asian Haarat cuin meidän Tietäxemme erinomaisimmat owat.
On sijs meidän Risti – ja Christi – weli – wainajamme eläisäns ennen tätä cunniallinen ja wacainen Taloin mies Gabriel Andrexen poika Luomalda, syndynyt Tälle ilmalle s. 29. p. Tammicuulla wuonna cuin kirjoitettiin 1752 Cunniallisesta awiowuodesta: Isä on cunniallinen ja Toimellinen Taloin isändä mainitusta Luoman Taloista Andreas Thomaan poica. Äiti samoin cunniallinen ja Taitawa Taloin emändä Angeta Simonin Tytär. Sijtte cun Lapsi Luonnollisen syndymisen jälken, nijn cuin Liha Lihasta syndynyt joca ei taida Jumalan waldacundaa periä oli Toimitettu uuden Syndymisen peson cautta Sijnä pyhäsä castesa pyhän perimisen osallisuuteen walkeudesta, nijn Hän wuotten cansa caswoi ja wahwistui Sekä ijäsä että armosa Jumalan ja wanhembains silmäin, kätten ja holhouxen alla ja Tulduansa nijn muodoin sille ijälle ja ymmäryxelle ja wanhudelle nijn hän haluns jälken woideltuna, kirjansa hywin Taitawana ja caikella tawallisella walmistuxella walmistettiins.
Sitte cuin hän Seuracunnan cuullen julkisesti ja juhlallisesti omin Suin ja sanoin Herran alttarin edesä oli castensa lijton uudistanut Jumalansa cansa, Herran corkiast callihin ja pyhän ehtollisen cautta otettiin Sijalle sijhen likisimbään Seuracunnan yhteyteen joca Tapahdui s. 21. p. Kesäcuuta wuonna 1767. Jouduin sen jälken Jumalan edescatsomisest ja racasten asianomaisten hywäxilöytämisest awiolijttohon Silloin cunniallisen Taloin tyttären, mutta nyt Sywään murheeseen joutuneen Leskiwaimmon Anna Henrikin tyttären cansa Wuoldelda jolle Jumala andakon sitä runsamman mitan hänen lohdutuxestansa jota Hänen murhensa malja enämmän tyydytetyxi ei taida muutoin hänellä olla cuin carwas ja catkera! Tämä awiolijtto wahwistettiin wihkimisellä s. 8. p. Locacuussa wuonna 1771.
Tämän awioscäskyn, joca päälläseisoi lici 6. wuotta, Siunais Jumala 3.lla lapsella, jotca caikin eläwät ja joista 1. on poica ja 2. tytärtä, ilman sitä joca wielä hänen Salacammiosansa mucana orwoixi jäänynnä Isästäns ennen Synnyttyänsä. Jumala joca on orwoin Isä pitäkön nijstä pienistä isättömistä caiken Isällisen murhen! Wainaja caiken ikänsä ja aikans oli auttawalla Terweydellä Lahjoitettu Mies, macais Lähin edesmennenä Talwen Sijnä Silloi lijkuwasa ja tarttuwasa polde Taudisa secä racskan että pitkällisen Tautiwuoteen.
Sijtä hän cuitengin wielä Tälle Elämälle pyörti ja parani, ja cuin ei hän wielä hywin eikä täydellisesti ollut tämän taudin jäännöxistä ennalisihin woimihinsa tullunna nijn kelpais Herralle jongun onnettoman ja Surullisen tapauxen cautta lyhendä Täldä Mieheltä sekä hänen päiwäns että hänen Tiensä. Semmoinen joca suusta kijtetty jalo mies cuin wainaja oli, sen olis meidän duomiomme jälken pitänyt elämän sijhen corkeimpaan ijän mittaan ja määrään, mutta juuri Samasa cuin hän rupia parasta elämänsä elämään nijn Leicataan hänen elämänsä langa poicki. Mutta juuri sentähden että Marja ja Omena nijn kypsä ja täydellinen oli nijn se myös nijn aicaisin ja warhain corjattaisiin pois.
Mailmalle näky hänen cuolemansa yhdexi tapaturmaxi, mutta Taiwasa oli cutengin yxi päätetty neuwo. s. 24. p. edesmennesä Locacuusa päiwälliseldä päästyäns meni wainajam wainion päähän Terwasten hackuihin, yhtä oxa lyödesä liwistyi kirwes ja Teki haawan wainajan wasemman säären päälle, weren juoxulta Mies … … , sen alla cuin händä candamalla cotia tuotihin, sijnne päästyä hawaa sidottiin ja werenjuoxu seisahtui ja tyytyi, mutta jalca paisui tawattomasti tawattomain kipeni ja porotuxen alla oli … … wainaja joca muisti Jumalans terwehenä ollesansa, muisti myös Jumalansa täsä hänen Tuscasansa. Hän … huusi Herran nimeä sijhen asti, cuin Herra Tuli ja aijcaisen cuoleman cautta teki Hänen äänettömäxi sanattomaxi. Ja se tapahtui s. 1. p. edesm. Marracuusa eli Pyhäin miesten päivänä puolipäiwän aicana. Ja oli nijn muodoin meidän wainajamma coco cunnialla ja wacawudella eletystä elämästä 25. wuotta ja 9. cuukautta Lewätkön hän etc.”