Luoma-Mieltyn suvun kantataloja Peräseinäjoella: Luoma, Lehmälampi, Kihniä, Viitasaari, Kortesmaa Alavudella: Teppo Jalasjärvellä: Aittomäki, Riihimaa Isossakyrössä: Mielty, Mylläri, Vähä-Minni Vähässäkyrössä: Pyörnilä
Luoma-Mieltyn kantalot Read More »
Kortesmaan talo 1800-luvulla (Markku Kortesmaa) Kortesmaan talon perustaminen ja isännät Luoman talosta noin viisi kilometriä joen yläjuoksulle päin sijaitseva Kortesmaan talo sai alkunsa v. 1792, jolloin Ikaalisista tulleet Erkki ja Maria rakensivat pirttinsä koskemattomaan korpeen Toosoonmäen rinteeseen Kyrösluoman varteen. Erkki Heikinpoika oli syntynyt 25.4.1749 Ikaalisissa Lavajärvellä Lampikosken talossa. Lavajärvi sijaitsee Kankaanpäästä luoteeseen ja kuuluu nykyisin
Talohistoriaa Kortesmaan talosta Read More »
Viitasaaren talo 1700-luvulla (Markku Kortesmaa) Simo Henrikinpoika avioitui Maria Jaakontyttären kanssa ja tuli Mieltyn isännäksi 1718. He saivat neljä lasta, joista yksi kuolee pienenä. Maria kuolee 1726 ja Simo menee uusiin naimisiin Aune Pentintyttären kanssa 1727. Tästä avioliitosta on myös neljä lasta, joista kaksi kuolee pienenä. Vuodesta 1727 alkavien rippikirjojen mukaan talossa asuivat Simon vanhemmat
Talohistoriaa Viitasaaren talosta Read More »
Kihniän talo 1700-luvulla (Markku Kortesmaa) Simo Henrikinpoika avioitui Maria Jaakontyttären kanssa ja tuli Mieltyn isännäksi 1718. He saivat neljä lasta, joista yksi kuolee pienenä. Maria kuolee 1726 ja Simo menee uusiin naimisiin Aune Pentintyttären kanssa 1727. Tästä avioliitosta on myös neljä lasta, joista kaksi kuolee pienenä. Vuodesta 1727 alkavien rippikirjojen mukaan talossa asuivat Simon vanhemmat
Talohistoriaa Kihniän talosta Read More »
Pyörnilän talo 1700-luvulla Vähänkyrön Ojaniemen Pyörnilä Alastaro eli nykyinen Vähäkyrö sai asutuksensa 1200-luvulla myöhemmin kuin Isokyrö ja Ylistaro, kirjoittaa Luukko. Haarajoki, Hiiripelto, Hyyriä, Kalsila, Krekilä, Kuuttila, Merikaarto, Ojaniemi, Perkiö, Ryöväälä, Saarenpää, Saarensivu, Savilahti, Selkämäki, Tapoila, Tervajoki, Torkkola, Trondila ja Vartsari muodostivat maakirjoissa Vähänkyrön. Kyrönjoen varressa yläjuoksuun Isoonkyröön päin olevat Kalsila, Selkämäki, Hiiripelto, Tervajoki, Perkiö, Kuuttila
Talohistoriaa Pyörnilän talosta Read More »
Vähä-Minin talo 1700-luvulla Palhojaisen kylän Vähä-Minni eli Mattila Isonkyrön Palhojaisen kylässä Kyrönjokeen luoteesta laskevan luoman suun alapuolella olivat jo 1540-luvulla Minnin ja Vähä-Minnin talot. Lähekkäin sijaitsevat talot eivät muodostaneet taloparia, vaan niiden välillä oli matkaa 300 metriä, mikä oli epätavallisen paljon. T. E. Karsten selvitti aikoinaan Etelä-Pohjanmaan asutuksen alkuperää kylä kylältä ja talo talolta. Minni-nimen
Talohistoriaa Minnin talosta Read More »
Myllärin talo 1700-luvulla (Markku Kortesmaa) Simo Henrikinpoika avioitui Maria Jaakontyttären kanssa ja tuli Mieltyn isännäksi 1718. He saivat neljä lasta, joista yksi kuolee pienenä. Maria kuolee 1726 ja Simo menee uusiin naimisiin Aune Pentintyttären kanssa 1727. Tästä avioliitosta on myös neljä lasta, joista kaksi kuolee pienenä. Vuodesta 1727 alkavien rippikirjojen mukaan talossa asuivat Simon vanhemmat
Talohistoriaa Myllärin talosta Read More »
Luoman talo 1700-luvulla (Markku Kortesmaa) Henrik ja Kaisa antoivat talolleen nimen Luoma. Se, että perhe asettui lähelle Myllärin taloa, voi tarkoittaa, että heillä oli sinne jotakin yhteyttä. Myllärin talon oli aloittanut savolainen Antti Partanen n. 1660 ja veroluetteloissa hänellä esiintyykin lapsina Simo, Henrik ja Kaisa. Henkikirjoista pääteltävän iän perusteella tämä Henrik on kuitenkin liian vanha,
Talohistoriaa Luoman talosta Read More »
Mieltyn talo 1700-luvulla (Markku Kortesmaa) Simo Henrikinpoika avioitui Maria Jaakontyttären kanssa ja tuli Mieltyn isännäksi 1718. He saivat neljä lasta, joista yksi kuolee pienenä. Maria kuolee 1726 ja Simo menee uusiin naimisiin Aune Pentintyttären kanssa 1727. Tästä avioliitosta on myös neljä lasta, joista kaksi kuolee pienenä. Vuodesta 1727 alkavien rippikirjojen mukaan talossa asuivat Simon vanhemmat
Talohistoriaa Mieltyn talosta Read More »
Sukuseuran toiminnan kehittämistä varten on perustettu Tulevaisuustyöryhmä. Ryhmän toimintaan voi osallistua jokainen suvusta, sukuseurasta ja sukututkimuksesta kiinnostunut. Mukaan tarvitaan kaikenlaisia ihmisiä ja osaajia ideoimaan tulevaa toimintaa. Erityisesti kaivataan tietotekniikan osaajia, jotka pystyvät hyödyntämään digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. Myös seuratoiminnasta ja hallitustyöskentelystä kiinnostuneille löytyy tehtäviä, niin nuorille kuin kokeneemmillekin konkareille. Tule mukaan innostumaan ja vaalimaan suvun perinteitä!
Tulevaisuustyöryhmä Read More »
