(Riikka Kalmi)
Orismalan Mieltyn suvun esiäidillä Kaisalla ei ollut kovinkaan mukava syksy vuonna 1743. Hänet haastoi Isossakyrössä pidetyille syyskäräjille Ventälän kylän Jussilan emäntä Maria Juhontytär. Peräseinäjoelta Luoman uudistilalta miehensä Heikki Antinpojan ja lastensa kanssa Isonkyrön Mieltyyn muuttanut Kaisa Antintytär oli jo vanha nainen. Ikää Kaisalla oli tuolloin 79 vuotta.
Kiista käräjillä koski hametta, jonka Kaisa olisi Marian mukaan ottanut häneltä.
”Emäntä Maria Juhontytär Ventälän kylästä haastoi käräjille Kaisa Antintyttären Mieltyn talosta Orismalan kylästä koskien sarkaista päällyshametta, jonka Kaisa olisi ottanut viime helluntaiaamuna, silloin kun hän itse makasi sairasvuoteessa.” (Isonkyrön syyskäräjät 10.-12.10.1743, S.201 mf ES 2104)
Maria vaati, että Kaisan olisi palautettava hame ja maksettava oikeudenkäyntikulut. Kaisa ihmetteli kovasti Marian hameväitettä ja kertoi itse käräjillä seuraavaa:
”Hän oli helluntaipyhää edeltävänä sunnuntaina, jolloin tiet olivat olleet hyvin likaisia, jättänyt päällyshameensa säilytettäväksi kantajan luo, koska hän oli vanha nainen eikä voinut pitää sitä yllään kotimatkallaan. Sittemmin helluntaiaamuna hän oli mennyt kantajan kotiin hänen ollessa sairaana ja pyytänyt hamettaan takaisin, jolloin kantajan pojan vaimo Kreeta oli sen hänelle heti antanut.” (Isonkyrön syyskäräjät 10.-12.1743, S.202 mf ES 2104)
Mahtoi Kaisaa kismittää se, että Maria väitti häntä hamevarkaaksi. Täytyy kuitenkin muistaa, että tuolloin käytettykin hame oli rahanarvoista tavaraa. Listattiinhan vainajien vaatteetkin perukirjoissakin yksitellen. Käräjäpöytäkirjasta ei ilmene Kaisan hameen väriä, mutta lampaanvillasta kudottu sarkahame lienee ollut kuitenkin se Kaisan parempi hame, olihan se ollut hänen yllään kirkosta tullessa.
Kaisa marssitti oikeuteen kolme naista todistamaan puolestaan. Vaimo Priita Martintytär, leski Maria Juhontytär ja piika Kreeta Pietarintytär antoivat jäävittöminä käräjävalansa.
Priita Martintytär kertoi, että Kaisa oli sanonut hänelle helluntaipäivänä, että oli jättänyt päällyshameensa Jussilan taloon ja hakenut sen sieltä takaisin. Maria Juhontytär taas totesi olleensa Jussilan talossa, kun Kaisa oli tullut hakemaan hamettaan. Maria kertoi, että kantajan pojanvaimo Kreeta oli sen Kaisalle antanut eikä tuolloin sairaana ollut kantaja ollut siitä mitään sanonut.
Kreeta Pietarintytär puolestaan sanoi, että hän oli tavannut Kaisa Mieltyn kirkkomatkalla viime keväänä helluntaita edeltävänä sunnuntaina. Kaisa oli hänelle sanonut jättäneensä päällyshameensa Jussilan taloon säilytettäväksi helluntaihin saakka, koska oli ollut niin likaista.
Jussilan emännän väite kumoutui siis kolmen luotettavan todistajan toimesta. Oikeus vapautti Mieltyn Kaisan syytteestä ja päätti, että sarkahame pysyy Kaisalla. Jussilan Maria Juhontytär joutui puolestaan maksamaan Kaisan oikeudenkäyntikulut eli 16 äyriä.
Henkilöistä:
Syksyllä 1743 Jussilassa asui isäntä Antti Antinpoika s. 1711 ja hänen vaimonsa Maria Hannuntytär Ulvinen s. 1712 sekä isännän leskiäiti Maria Juhontytär s. 1682.
Maria Juhontytär oli siis noin 61-vuotias haastaessaan Mieltyn Kaisan käräjille. Maria Juhontytär Jussila oli vanhaa Jussilan sukua, hänen isänsä Juho ja veljensä Jaakko Juhonpoika olivat olleet Jussilan isäntiä ennen isoavihaa. Isonvihan jälkeen talon omistus vaihtui muutamaan otteeseen ja talossa asuivat muun muassa 1720- ja 1730-luvuilla nimismiehet Bertil Myrell ja Johan Collin vaimoineen. Antti Antinpoika ilmaantui talon isännäksi vuonna 1737.
Mieltyssä puolestaan isäntäpariskuntana oli syyskäräjien aikaan Kaisan poika Simuna Heikinpoika s. 14.10.1694 Ilmajoki ja hänen toinen vaimonsa Aune Pentintytär Ulvinen s. 1694. Simunan äidin Kaisa Antintyttären s. 1664 mies Heikki Antinpoika Mielty s. 3.1668 oli kuollut vuotta aiemmin eli heinäkuussa 1742.