Kortesmaan talo 1800-luvulla
(Markku Kortesmaa)
Kortesmaan talon perustaminen ja isännät
Luoman talosta noin viisi kilometriä joen yläjuoksulle päin sijaitseva Kortesmaan talo sai alkunsa v. 1792, jolloin Ikaalisista tulleet Erkki ja Maria rakensivat pirttinsä koskemattomaan korpeen Toosoonmäen rinteeseen Kyrösluoman varteen. Erkki Heikinpoika oli syntynyt 25.4.1749 Ikaalisissa Lavajärvellä Lampikosken talossa. Lavajärvi sijaitsee Kankaanpäästä luoteeseen ja kuuluu nykyisin Siikaisten Sammin kylään. Erkki oli vihitty 1.1.1786 Jalasjärvellä Maria Jaakontyttären, s. 17.12.1758, kanssa, joka oli Koskuen Erkkilän talon torpasta.
Parkanon ja Kankaanpään välissä sijaitsee myös Korteskylä, ja seudulta löytyy edelleen Kortesmaa-nimisiä. Selitystä sille, miksi Erkki antoi talolleen nimen Kortesmaa, ei ole löytynyt. Jalasjärven rippikirjassa talo esiintyy aluksi nimellä Kyrösluoma vv. 1791–96 samalla lehdellä Liikalan talon kanssa, mutta v. 1797 jo Kortesmaana merkinnällä uudistilallinen.
Oliko heillä jotakin yhteyksiä Peräseinäjoelle perustaakseen talon sinne? Vaimo Maria oli syntynyt Kauhajoella sotilas Jaakko Mörtin ja Vappu Juhontyttären perheeseen. Marian avioituessa he asuivat kaikin Koskuen Erkkilän torpassa, jossa torpparina oli Antti Jaakonpoika, Marian veli. Tätäkään kautta ei selitystä yhteyksille löydy. Erkille ja Marialle syntyi tytär Susanna 17.10.1786, jolloin he asuivat vielä Koskuella, mutta jo v. 1790 he asuivat Hiirikosken torpassa Peräseinäjoen Kalakoskella maininnalla uudistilallinen.
Pöytäkirjojen mukaan on 23.8.1792 pidetty katselmus. Itsellinen Erkki Heikinpojalla on ollut aikomus ottaa asiakirjassa mainitut ”ylijäämämaat” ja muodostaa niistä Kortesmaan vero- eli uudistila. Tuossa toimituksessa on ”syynätty ja mitattu” eli arvioitu palstojen kasvillisuus ja maaperä. Paikalla ovat olleet virkamiesten lisäksi Kihniän edustajat Simo Jaakonpoika ja Simo Simonpoika, Matti Matinpoika Viitasaari, uudistilalliset Jaakko Hiirikoski ja Tuomas Niemi ym. Nämä eivät ole esittäneet mitään valituksia hankkeesta. Tilaan kuuluisivat maat: kotitontti, Kyrösluoman perkiö, Koivunevan suoalueita, Pykälikönneva, Pakkakangas Juupaluoman varrella, Kallonsaaren syrjä ja Topparilta joitakin maita. Edelliset yhteenlaskettuna todetaan Kortesmaan tilan olevan 1/3 manttaalia. Ottaen huomioon uudisraivauksen vaatiman suuren työn tila on 20 vuotta verovapaa. Tilalla ei ole kalavesiä, ei vesimyllyn paikkaa jne.
Kun Peräseinäjoen kappeliseurakunta perustetaan v. 1799, kirkonkirjat kopioidaan eteläisten kylien osalta Jalasjärveltä. Kortesmaalla mainitaan tällöin myös Susanna vanhempiensa mukana piikana ja toisena piikana on Elisabeth Esantytär. Uudistalon perustaminen oli tuohon aikaan työläs tehtävä ja neljäntoista vuoden kuluttua he luopuivat yrityksestään ja palasivat v. 1804 Ikaalisiin jättäen itsestään muistoksi Kortesmaa-nimen.
Vuonna 1793 Peräseinäjoen alueella oli 24 taloa mutta v. 1808 jo 45 taloa, joten uudisasutuksen aika oli koittanut näillekin seuduille. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Kihniän talo on aina laskettu kuuluvaksi Seinäjoen kylään, mutta kun siitä etelään päin vain muutaman kilometrin päähän alkaa tulla uudistiloja, ne kirjataan kaikki Jalasjärven kirkonkirjoihin aina Juupajärveä myöten.
Elämä jatkui myös Kortesmaalla. Luopujien tilalle tuli uusia yrittäjiä, ja viimeistään 1830-luvulla olot alkoivat vakiintua. Vuosina 1805–1806 rippikirjassa mainitaan Jaakko Matinpoika, s. 11.7.1763, ja vaimonsa Anna Iisakintytär, s. 17.11.1763, mutta he eivät pysty pitämää taloa pidempään.
Vuonna 1808 rippikirjassa on uutena isäntänä Mikko Mikonpoika. Peräseinäjoen rippikirjan mukaan hän olisi syntynyt 26.8.1776 Kyrössä ja vaimonsa Anna Juhontytär 20.6.1770 Laihialla. Laihian rippikirjassa 1794–1799 mainitaan renki Mikko Mikonpoika Väver, joka onkin syntynyt 20.9.1776 ja Anna 29.6.1770. Anna on kuitenkin syntynyt 29.6.1777 Laihian Kumaalassa ja vanhemmat ovat Juho Luhtala ja Brita Erikintytär. Mikon ja Annan vihkimerkinnässä 11.2.1798 on kirjattuna ”Drg Mickel Mickelsson Wäfvar”.
Mikon juuret löytyvät Ylistaron Topparlasta, jossa syntyy 20.9.1776 Michel vanhempinaan Michel Bäver (Baefver) ja Margareta Andersdotter. Seurakunnasta toiseen muuttaessa sotilasnimi Bäver on vääntynyt Laihialla Väveriksi. Syntymäajatkin näyttävät kopioituneen väärin useammassakin kohdin. Kortesmaan talon toisen isännän tie kulki Ylistaron, Laihian ja Jurvan kautta Peräseinäjoelle, sillä heidän tyttäriensä syntymäpaikka on Jurva.
Seuraavassa vaiheessa Kortesmaan talo jaettiin tyttärien Liisan ja Marian kesken, jotka olivat avioituneet: toiselle tyttärelle Ylitalo ja toiselle Alatalo. Uudet rakennukset olivat nousseet läheiselle komealle hiekkakankaalle Korvenmännikköön. Ylitaloa emännöi Liisa Mikontytär, s. 9.4.1798 Jurva, miehenään vävyksi tullut Matti Simonpoika Jalasjärveltä, s. 14.2.1793, jonka vanhemmat olivat Simo Simonpoika Simola ja Maria Heikintytär, jotka olivat syntyisin Lempäälästä. Liisan osan vaihtoi v. 1833 Matti Martinpoika, s. 26.8.1776, Rantalan torppaan Jalasjärven Hirvijärvellä, jolloin Ylitalo tuli nykyisen Kortesmaan suvun haltuun. Alataloa hallitsi siskoksista nuorempi Maria Mikontytär, s. 28.3.1802 Jurva, ja miehensä Juho Iisakinpoika Teuvalta, s. 11.7.1794, jonka vanhemmat olivat Iisak Juhonpoika s. 1824 ja Anna Erkintytär. Heidän poikansa Iisak Juhonpoika myi Alatalon v. 1850 Matti Jaakonpoika Virnalalle Jalasjärveltä, joka kuitenkin vaihtoi talon jo vuonna 1852 Juupajärvellä Salon maalla olleeseen Aution torppaan. Isännäksi tulee Salomon Kangasniemi Virroilta (Osa 5, taulu 1764), jonka suvun hallussa talo on edelleen.
1830-luvulla alkaa Kortesmaan taloon tulla myös torppia, sillä laajat metsät ja suoalueet antoivat elintilaa ja toimeentuloa, kunhan vain jaksoi raivata peltoa. Rajalan torppa mainitaan v. 1826 torpparina Jaakko Kaaprielinpoika, s. 18.6.1795.
Saaren torppa tulee kirjoihin v. 1830 torpparina Jaakko Juhanpoika, s. 2.1.1793. Saari erotettiin myöhemmin omaksi tilakseen Sameli Samelinpoika Kortesmaalle, kun Oskari Alaluoma tuli Ylitaloon vävyksi ja isännäksi. Myös Kauhajoella syntynyt räätäli Johan Malmbäck, s. 13.12.1795, mainitaan talon kohdalla. Myöhemmin tulevat vielä Kujanpään torppa, joka sijaitsi Saaren eteläpuolella, ja Leppälän torppa, joka sijaitsi Saarelta pohjoiseen.