Pyörnilän talo 1700-luvulla
Vähänkyrön Ojaniemen Pyörnilä
Alastaro eli nykyinen Vähäkyrö sai asutuksensa 1200-luvulla myöhemmin kuin Isokyrö ja Ylistaro, kirjoittaa Luukko. Haarajoki, Hiiripelto, Hyyriä, Kalsila, Krekilä, Kuuttila, Merikaarto, Ojaniemi, Perkiö, Ryöväälä, Saarenpää, Saarensivu, Savilahti, Selkämäki, Tapoila, Tervajoki, Torkkola, Trondila ja Vartsari muodostivat maakirjoissa Vähänkyrön. Kyrönjoen varressa yläjuoksuun Isoonkyröön päin olevat Kalsila, Selkämäki, Hiiripelto, Tervajoki, Perkiö, Kuuttila ja Krekilä kuuluivat Kyrön alimpaan neljänneskuntaan. Alajuoksun suuntaan olevat Haarajoki, Ryöväälä, Hyyriä, Saarenpää, Saarensivu, Trondila, Ojaniemi, Torkkoila, Tapoila ja Savilahti kuuluivat Kyrön Vöyrin neljänneskuntaan. Mustasaaren rajalla olevat Merikaarto ja Vartsari kuuluivat Mustasaaren ylimpään neljänneskuntaan.
Vähäänkyröön kuuluvat seuraavat kylät kymmenysluetteloissa: Krekilä, Hakomäki, Hiiripelto Hyyriä, Haarajoki, Kalsila, Kuuttila, Merikaarto, Ojaniemi, Perkiö, Saarenpää, Saarensivu, Savilahti, Selkämäki, Tervajoki sekä Trondila vuosina 1568-1608. Myös Vähässäkyrössä tapahtui muutoksia kylien muodostumisessa 1570-luvun alussa. Kuivamäki, Martoila, Ryöväälä, Tapoila ja Torkkoila mainittiin omina kylinä kymmenysluettelossa v. 1574.
Ojaniemi oli merkittävä kylä keskiajalla ja vielä 1500-luvulla, kirjoittaa Armas Luukko, sillä siellä kohtasi kaksi merkittävää tietä. Lounaasta tuli Korsholman kautta pohjoiseen menevä rantatie ja kaakosta Kyrönjoen vartta tuli Hämeenkankaan tie. Ojaniemessä vaikutti Ojaniemen mahtava nimismies- ja maakauppiassuku. Kohtalokasta osaa Etelä-Pohjanmaan historiassa näytteli nimismies Lauri Kreinpoika Ojaniemi, joka oli yksi talonpoikien päävastustaja nuijasotaa edeltävissä tapahtumissa. Kun nuijasota alkoi, nuijamiehet olisivat polttaneet Lauri Kreinpojan talon Ojaniemessä, mutta se oli liian lähellä naapureita.
Luukko kirjoittaa, että Ojaniemen kylään ilmestyi 1550-luvulla Lauri Björninpoika, joka oli maakauppias, ja ainakin kerran 1560-luvulla Isonkyrön suurimman nuottakunnan johtaja sekä kaiken lisäksi nimismies 1570-luvulla. Luukko olettaa, että Björn-nimi on suora käännös Karhu-nimestä. Karhu-nimisiä maakauppiaita vaikutti muuallakin Etelä-Pohjanmaalla, muiden muassa Isonkyrön Orismalassa.
Lauri Björninpoikaa seurasi Björn Laurinpoika v. 1575 maakirjoissa. Hänen aikanaan talo selvisi nuijasodasta yhden nokan menetyksellä. Vuonna 1608 isäntänä on taas Lauri Björninpoika, joka oli saanut nimensä isoisänsä mukaan, näköjään. Hänen aikanaan talo oli 1 1/4 manttaalin kokoinen. Vuonna 1640 vaimo Anni asui tätä mahtavaa taloa. Häntä seurasi Yrjö Yrjönpoika. Lieneekö ikivanha suku katkennut tuolloin. Abraham Yrjönpoika mainittiin 1600-luvun lopulla Björnin eli Pyörnilän nimellä. Nimi on tietysti peräisin Lauri Björninpojasta.
Henrikin ja Kaisan poika Heikki Henrikinpoika asui 1720-luvulla Mieltyn lähellä sijainneessa Monosen talossa Orismalassa. Mononenhan oli ollut Maria Jaakontyttären kotitalo. Vuonna 1730 Heikki Henrikinpoika löysi itselleen talon Vähänkyrön Ojaniemestä. Tämä Pyörnilä oli siis kärsinyt kovin isonvihan aikana. Luoma-Mieltyn sukuselvitys sanoo, että Pyörnilän edellinen isäntä Jaakko Jaakonpoika otti Heikki Henrikinpojan yhtiömieheksi. He aikoivat jakaa Pyörnilän, joka oli tuolloin 1 1/4 manttaalin kokoinen kruununtalo. Alanen kirjoittaa, että Ruotsin vallan loppuun mennessä yhä useampi pohjalaistalo jakautui kahteen jopa kolmeenkin osaan.
(Markku Kortesmaa)
