Julkaistu vain digi-painoksena eli e-kirjana, jota voit lukea verkkosivullamme. Kirja sisältää paperiseen painokseen verrattuna 30 % enemmän tutkittuja suvun henkilöitä, joista pääsee helpommin kiinni omiin sukujuuriin!
Lisenssiavain ja linkki sivulle lähetetään sähköpostiisi, kun tilaus on maksettu. Tällä lisenssillä lukuaika on ”jatkuva” eli lisenssi on voimassa seuraavaan julkaisuun asti.
Toinen laajennettu painos kirjasta Henrik Luoma-Mieltyn sukua osa 2.
Sukukirjan toisessa osassa käsitellään Maria Tuomaantytär Luoman lasten levinneisyyttä Jalasjärven Aittomäessä, Riihimaalla ja Ylisessä sekä Peräseinäjoen Lehmälammilla noin vuoteen 1905 saakka. Maria Tuomaantytär oli Luoma-Mielty suvun kantaparin Henrikin ja Kaisan vanhimman pojan, Tuomaksen (s. 1692) neljästä lapsesta vanhin.
Maria Tuomaantytär (s. 1716) meni naimisiin Jooseppi Eliaanpoika Kärjen kanssa (s. 1711), joka tuli vävyksi ja isännäksi Luoman taloon. Heille syntyi neljä lasta: Maria, Kristiina, Priitta ja Mikko. Jooseppi kuoli 1742 Ruotsi-Suomen Venäjää vastaan käymän ”hattujen sodan” aikaan. Leski muutti lastensa Priitan (s. 1738) ja Mikon (s. 1742) kanssa Jalasjärven Kirkonkylään Rajalan taloon 1753, jossa tytär Maria (s. 1734) asui miehensä Kaapriel Antinpoika Rajalan kanssa.
Myöhemmin he kaikki muuttivat Aittomäen uudistilalle, jonka Kaapriel oli perustanut. Priita löysi puolison Aittoniemen talosta, Tuomas Heikinpojan (s. 1732), joka 1773 aloitti Riihimaa-nimisen uudistilan Jalasjärven Keskikylässä. Mikko Joosepinpoika oli renkinä monia vuosia kunnes avioitui Susanna Heikintyttären kanssa (s. 1756). Perhe asui Koskilammin maalla Ylisen torpassa, jolle myöhemmin tuli nimeksi Lakso. Peräseinäjoen Luoman lapsista Kristiina Joosepintytär (s. 1736) meni Alavudelle ja vihittiin 1756 Antti Martinpoika Lehmälammin kanssa (s. 1731).
Tutustu e-kirjan käyttöön ja hienoihin ominaisuuksiin tästä linkistä ja katso ohjevideo.
Kustantaja: Henrik Luoma-Mieltyn Sukuseura r.y.
Arviot
Tuotearvioita ei vielä ole.