Piirteitä Kihniän talon vaiheista
(Markku Kortesmaa, Matti Korpiaho)
Kun Luoman talon tytär Liisa Tuomaantytär asettui emännäksi Kihniän taloon häiden jälkeen 1748, tällä talolla oli jo pitkä historia takanaan. Kihniän talo perustettiin 1598 ja on tunnetusti Peräseinäjoen vanhin talo. Kihniän talo ei ollut enää mikään uudistalo. Elämä oli vakiintunut. Naispuolisesta väestä oli pulaa. Liisalla oli tärkeä tehtävä Kihniän talossa.
Kihniän talon varhainen aika
Peräseinäjoen historia -kirja esittää, että Kihniän talo olisi alkujaan toiminut turkismetsästäjien asumuksena. Pentti Jaakonpoika Kihniä ilmestyi veroluetteloihin 1601 Alavusjärven kylän uuden talon isäntänä. Pelkkä viljely ei silloin karuissa oloissa elättänyt. Katovuonna 1620 Pentti menetti koko satonsa. Niinpä hän toimi 63-vuotiaana myös salametsästäjiä jäljittävänä ruununkyttänä 33-vuotiaan poikansa Pertun kanssa. Vuonna 1626 Kihniä siirtyi Perttu Pentinpojalle. Myös hän toimi kruununkyttänä vuodesta 1627 ja oli Kihniän isäntä kuusi vuotta. Seuraavat isännät vaihtuivat usein.
Suuret erämaat tarjosivat hyvät metsästysmahdollisuudet ja lisäansioita elannon hankkimiseen. Talojen vaiheiden seuraaminen helpottuu, kun Ilmajoen seurakunnan kirkonkirjojen pito alkoi 1670-luvulla. Kihniän isännäksi tuli vuonna 1662 Jaakko Markunpoika. Hän oli jo 1654 hakenut verovapautta talolleen, mutta paikka ei ehkä ollut aivan sama kuin turkismetsästäjien talolla, sillä nyt se mainittiin uudistilana. Toki metsästäjien jäljiltä talo ja pellot saattoivat olla aika huonossa kunnossa.
Jaakko Markunpojasta alkaa Kihniän suvun tunnettu historia 1662–1691. Jaakon sukujuurista ei kuitenkaan ole mitään varmaa tietoa. Tämän jälkeen talon hallinta vakiintui ja talo on säilynyt erilaisten jakovaiheiden jälkeenkin saman suvun hallussa näihin päiviin asti.
Kun Liisa Tuomaantytär Luoma tuli taloon 1848, Kihniän talo jaettiin ja Alakihniän osuutta isännöi 1769–1790 Jaakko Heikinpoika Kihniä eli Ala-Kihniä, s. 26.7.1730 Ilmajoki, k. 25.11.1799. Pso 4.12.1748 Ilmajoki Liisa Tuomaantytär Luoma, s. 30.10.1724 Ilmajoki, k. 10.3.1793 Ilmajoki (kirja 6, taulu 1867), vanhemmat talollinen Tuomas Henrikinpoika Luoma ja Riitta Valentinintytär Peräseinäjoen kylästä.
Talo jaetaan Yli-Kihniään ja Ala-Kihniään
Aikaa myöten viljelyksiä oli niin paljon, että isännän mielessä kävi talon jakaminen. Viimeistään 1750-luvulla talon jakamista on pohdittu. Vanhimmalla pojalla Jaakolla oli oma perhe ja hän halusi varmaankin elää vapaana isän määräysvallasta. Isä taas ei ollut vielä niin vanha, että hän olisi halunnut vaarinpäiville. Ratkaisuksi keksittiin talon jakaminen. Isojaon edistyminen tarjosi mahdollisuuden viralliseen jakoon.
Vanhimmalla kartalla Kihniä sijaitsee loivasti kaartuvassa niemessä joen länsipuolella. Joki virtasi kaakosta luoteeseen. Tontille on piirretty vain yksi rakennus. Huomiota herättää, että rakennuksen katolla on savupiippu. Siitä päätelleen Kihniällä ei enää asuttu savupirtissä. Niemekkeen kärjestä oli silta joen yli. Joen varrella asuintontin molemmin puolin olivat pellot ja etäämmällä niityt. Suurinta niittyä kutsuttiin Kotiniityksi. Yksi niityistä oli ruotusotamiehen käytössä. Muutama peltotilkku oli vastarannalla.
Talon jako merkitsi sitä, että samalle tontille rakennettiin toiset rakennukset. Piha-aluekin jaettiin kahtia. Joen yläjuoksulla olevaa taloa alettiin aikaa myöten kutsua Yli-Kihniäksi ja alempana olevaa Ala-Kihniäksi. Vuoden 1825 peltokartasta näkyy, miten tontin poikki kulkeva tie muodosti talojen välirajan. Tien jatkona oli joen yli silta Kapalan puolelle.
Koko 1700-luku oli sellaisilla harvaan asutuilla ja osin asumattomilla seuduilla kuin Peräseinäjoki ahkeran uudisraivauksen aikakautta. Uudisraivausten, uusien torppien ja talojen katselmuksia pidettiin usein. Vaikka Kihniän taloja oli kaksi, talot toimivat monissa asioissa hyvässä yhteistyössä. Siitä on hyvä esimerkki 10.–11.9.1771 pidetty katselmus. Katselmuskirja osoittaa, että isännillä oli suuria suunnitelmia, jotka he tai heidän seuraajansa aikanaan tulisivat toteuttamaan.
Kihniän talon halkominen 1907–1910
Kihniän talon uudistusjakotoimitus kesti noin neljä vuotta. Sinä aikana maanmittarin johdolla pidettiin useita kokouksia, joista toimitettiin tarkka pöytäkirja. Tähän lainaamme vain osittain muutamia kohtia ja lopputuleman.
Pöytäkirja, jonka on laatinut halkomisessa Kihniän perintötalolla Nro 1 Kihniänkylässä Peräseinäjoen pitäjän Vaasan läänissä allamainittuina aikoina varamaanmittari K. Aug. Johansson.
Vuona 1907, syyskuun 16. päivänä Vaasan läänin Herra Kuvernööriltä olivat Saimi Ulrika ja E.J. Marttila (kirja 6, taulu 2260) anoneet määräystä maanmittarille mittaamaan edellisen perintöosuuden 7/324 manttaalia Kihniän Perintötalosta Nro 1 Kihniän kylässä Peräseinäjoen pitäjää.
Toimitus päätettiin 23.6.1910 ja kukin jako-osakas sai tilalleen nimen. Taloillensa ottivat asianomaiset seuraavat nimet:
- 1.1 Sameli Siimoninpoika (s. 17.8.1853) otti nimen Ylikihniä
- 1.2 Sofia Salomonintytär (s. 16.12.1854, Siimonin leski) Rintakihniä
- 1.3 Urho Valentiininpoika (s. 16.5.1886, pso Hilda Rintakihniä) Jokinen
- 1.4 Mikko Mikonpoika (taulu 2599) Ojala
- 1.5 Kaisa Iisakintytär (taulu 1218) Korpela
- 1.6. Alfred Marttila (s. 2.9.1876, Elielin veli, pso Amanda Yli-Kihniä) Kajanto
- 1.7 Siimon Siimoninpoika (taulu 2309) Ahtahaanen
- 1.8 Jeremias Jeremiaanpoika (taulu 2257) Alakihniä
- 1.9 Eliel Marttila (taulu 2260, pso Saimi Ulrika Alakihniä) Iisakkila
- 1.10 Jeremias Jeremiaanpoika alaikäiset (taulut 2261 ja 2262) Rinne
- 1.11 Siimon Siimoninpoika (taulu 2309) Mäkikihniä
- 1.12 (sama) Kihniä
Talonhaltijoita 1692 – 1800
Yhtenäisen talonhaltijoiden luettelon aloittaa 1662–1691 Jaakko Markunpoika Kihniä, s. 1630, k. 1697 Ilmajoki, uudistilallinen. Pso Pirkko eli Riitta Vilpuntytär Yli-Jokipii, k. n. 1694, isä todennäköisesti talollinen Vilppu Jaakonpoika (Yli-)Jokipii Jalasjärven kylästä.
1692–1706 Reko (Grels) Jaakonpoika Kihniä, s. n. 1651, k. 3.1.1711 Ilmajoki.
Pso 1679 Ilmajoki Maria Jaakontytär Yli-Antila, s. 8.1654 Kurikka, k. 26.4.1737 Ilmajoki, isä talollinen Jaakko (Yli-)Antila Kurikan (Kylmäjyrän) kylästä.
1707–1735 Matti Rekonpoika Kihniä, s. 8.1681 Ilmajoki, k. 3.1.1750 Ilmajoki.
Pso Liisa Erkintytär Heikkilä, s. 9.1679 Ilmajoki, k. 25.5.1749 Ilmajoki, isä syntyneiden luettelon mukaan Erkki Klemetinpoika Kauhajoelta.
1736–1769 Heikki Matinpoika Kihniä, s. 1.1.1709, k. 6.3.1783 Ilmajoki. Talon jaon jälkeen Yli-Kihniän isäntä 1769–71.
Pso v. 1729 Sofia Yrjöntytär Kärki, s. 1.12.1704, k. 16.6.1794 Ilmajoki, vanh. talollinen Yrjö Mikonpoika Kärki (Heikkilä) ja Liisa Matintytär Leppälä. Yrjö oli Kurjen talon poikapuoli ja perusti vuodesta 1706 mainitun Heikkilän uudistalon, josta perhe isonvihan aikana muutti Peräseinäjoen Kärkelään Heikkilän jäädessä autioksi.
1769–1790 Jaakko Heikinpoika Kihniä eli Ala-Kihniä, s. 26.7.1730 Ilmajoki, k. 25.11.1799 Peräseinäjoki. Talon jaon jälkeen Ala-Kihniän isäntä.
Pso 4.12.1748 Ilmajoki Liisa Tuomaantytär Luoma, s. 30.10.1724 Ilmajoki, k. 10.3.1793 Ilmajoki (taulu 1867), vanhemmat talollinen Tuomas Henrikinpoika Luoma ja Riitta Valentinintytär Peräseinäjoen kylästä.
1772–1800 Anna Heikintytär, s. 4.9.1746, k. 12.8.1794 Ilmajoki. Yli-Kihniän isäntäpari.
Pso 13.12.1767 Ilmajoki Simo Erkinpoika Yli-Kihniä (Viitala), s. 23.9.1742 Ilmajoki, k. 25.9.1828 Peräseinäjoki, vanh. talollinen Erkki Heikinpoika Viitala ja Anna Kallentytär Peräseinäjoen kylästä.
Lähteinä käytetty:
Peräseinäjoen historia, Ossi Viita, Ari Hirvonen, 2008.
Matti J. Kankaanpää 22.10.2006 ©copyright Kihniän sukuseura r.y. s. 8–14
Kihniänkylän perinnekirja ”Laillansa sitä jokahinen kirnuaa”, Heli Teittinen, 1998.
Kansallisarkisto, Karttakokoelmat