Kantatalot

Kortesmaan talo 1800-luvulla (Markku Kortesmaa) Kortesmaan talon perustaminen ja isännät Luoman talosta noin viisi kilometriä joen yläjuoksulle päin sijaitseva Kortesmaan talo sai alkunsa v. 1792, jolloin Ikaalisista tulleet Erkki ja Maria rakensivat pirttinsä koskemattomaan korpeen Toosoonmäen rinteeseen Kyrösluoman varteen. Erkki Heikinpoika oli syntynyt 25.4.1749 Ikaalisissa Lavajärvellä Lampikosken talossa. Lavajärvi sijaitsee Kankaanpäästä luoteeseen ja kuuluu nykyisin

Viitasaaren talon vaiheita (Matti Korpiaho ja Markku Kortesmaa) Kun Luoman talosta tullut Helena Tuomaantytär avioitui 1744 ja tuli emännäksi Viitasaaren taloon, kaikki oli aloitettava alusta. Viitasaaren talo perustettiin Kihniän talon naapuruuteen 1753 kruunun uudistilana. Perintötilaksi Viitasaari ostettiin 1799. Peräseinäjoen seudun asutus kasvoi 1700-luvulla voimakkaasti. Ensimmäiset talot sijoittuivat Kihniältä katsottuna enemmän tai vähemmän etäälle. Tilaa oli.

Piirteitä Kihniän talon vaiheista (Markku Kortesmaa, Matti Korpiaho) Kun Luoman talon tytär Liisa Tuomaantytär asettui emännäksi Kihniän taloon häiden jälkeen 1748, tällä talolla oli jo pitkä historia takanaan. Kihniän talo perustettiin 1598 ja on tunnetusti Peräseinäjoen vanhin talo. Kihniän talo ei ollut enää mikään uudistalo. Elämä oli vakiintunut. Naispuolisesta väestä oli pulaa. Liisalla oli tärkeä

Pyörnilän talo 1700-luvulla Vähänkyrön Ojaniemen Pyörnilä Alastaro eli nykyinen Vähäkyrö sai asutuksensa 1200-luvulla myöhemmin kuin Isokyrö ja Ylistaro, kirjoittaa Luukko. Haarajoki, Hiiripelto, Hyyriä, Kalsila, Krekilä, Kuuttila, Merikaarto, Ojaniemi, Perkiö, Ryöväälä, Saarenpää, Saarensivu, Savilahti, Selkämäki, Tapoila, Tervajoki, Torkkola, Trondila ja Vartsari muodostivat maakirjoissa Vähänkyrön. Kyrönjoen varressa yläjuoksuun Isoonkyröön päin olevat Kalsila, Selkämäki, Hiiripelto, Tervajoki, Perkiö, Kuuttila

Vähä-MinNin talo 1700-luvulla Palhojaisen kylän Vähä-Minni eli Mattila Isonkyrön Palhojaisen kylässä Kyrönjokeen luoteesta laskevan luoman suun alapuolella olivat jo 1540-luvulla Minnin ja Vähä-Minnin talot. Lähekkäin sijaitsevat talot eivät muodostaneet taloparia, vaan niiden välillä oli matkaa 300 metriä, mikä oli epätavallisen paljon. T. E. Karsten selvitti aikoinaan Etelä-Pohjanmaan asutuksen alkuperää kylä kylältä ja talo talolta. Minni-nimen

Myllärin talo 1700-luvulla Mylläri on yksi Isonkyrön Orismalan kylän kantataloista. Se sijaitsi Orismalan Myllykylässä samassa taloryhmässä Katilan, Tromparin, Karhun ja Liimakan kanssa. Myllärin nimi liittyy jokimyllyyn. Orismalan myllyt sijaitsivat hieman ylempänä Myllyvainionkoskessa. Henrik Antinpojan poika Kaarle Heikinpoika oli ensimmäinen Luoma-Mielty-suvun isäntä Myllärissä. Kaarle asui ensin jonkin aikaa Mieltyssä. Hänestä tuli sotilas nimellä Looberg, ja hänen

Luoman talo 1700-luvulla (Markku Kortesmaa) Henrik ja Kaisa antoivat talolleen nimen Luoma. Se, että perhe asettui lähelle Myllärin taloa, voi tarkoittaa, että heillä oli sinne jotakin yhteyttä. Myllärin talon oli aloittanut savolainen Antti Partanen n. 1660 ja veroluetteloissa hänellä esiintyykin lapsina Simo, Henrik ja Kaisa. Henkikirjoista pääteltävän iän perusteella tämä Henrik on kuitenkin liian vanha,

Mieltyn talo 1700-luvulla (Markku Kortesmaa) Simo Henrikinpoika avioitui Maria Jaakontyttären kanssa ja tuli Mieltyn isännäksi 1718. He saivat neljä lasta, joista yksi kuolee pienenä. Maria kuolee 1726 ja Simo menee uusiin naimisiin Aune Pentintyttären kanssa 1727. Tästä avioliitosta on myös neljä lasta, joista kaksi kuolee pienenä. Vuodesta 1727 alkavien rippikirjojen mukaan talossa asuivat Simon vanhemmat