Viitasaaren talon vaiheita
(Matti Korpiaho ja Markku Kortesmaa)
Kun Luoman talosta tullut Helena Tuomaantytär avioitui 1744 ja tuli emännäksi Viitasaaren taloon, kaikki oli aloitettava alusta. Viitasaaren talo perustettiin Kihniän talon naapuruuteen 1753 kruunun uudistilana. Perintötilaksi Viitasaari ostettiin 1799.
Peräseinäjoen seudun asutus kasvoi 1700-luvulla voimakkaasti. Ensimmäiset talot sijoittuivat Kihniältä katsottuna enemmän tai vähemmän etäälle. Tilaa oli. Ennen pitkää uusia asukkaita oli tulossa aivan lähinaapureiksi. Lähimmiksi sijoittuneista taloista muodostui aikanaan ensimmäisenä syntyneen talon mukaan nimetty Kihniänkylä. Suurin osa kruunun tuloista oli peräisin talojen maksamista veroista. Siksi kruunu eli valtio suosi uusien tilojen perustamista. Uudet tilat merkitsivät lisää veronmaksajia.
Uudistilan perustaminen
7.8.1758 nimismies Johan Birling ja lautamies Heikki Koivisto tekivät katselmuksen Viitasaareksi kutsutulla metsämaalla. Renki Juho Yrjönpoika (kirja 6 taulu 2) Seinäjoenkylästä halusi tehdä sinne uudistilan. Katselmuksessa osoitettiin paikat, joista saattoi saada raivattuna peltoa ja niittyä. Ilmajoen käräjillä 22.10.1758 käsiteltiin Juho Yrjönpojan anomusta. Vain tuleva lähinaapuri Heikki Kihniä, jonka lähimmäksi naapuriksi uudistila tulisi, käytti asiassa puheenvuoron. Heikki sanoi, ettei hänellä ollut mitään huomauttamista uudistilasta, vaikka heidän tiluksensa ovat vastakkain. Hän ei uskonut, että siitä koituisi hänen talolleen vähäisintäkään haittaa. (Ilmajoen käräjät 22.10.1752 §5 f. 485v–485o)
Lopullinen päätösvalta uudistilasta oli maaherralla. Uudistalot perustettiin kruunun uudistiloina. Maan varsinainen omistaja oli kruunu ja kruunun puolesta päätösvaltaa käytti maaherra. Päätöksensä yhteydessä maaherra myönsi uudelle talolle tarpeellisen määrän verovapausvuosia. Juho Yrjönpoika oli kotoisin Kärkelästä, ja pari vuotta myöhemmin hänet tunnetaan Juho Viitasaaren nimellä. Juhon vaimo oli samasta Luoman talosta kuin Heikki Kihniän miniä. Sukulaisuus on varmasti vaikuttanut Heikin myönteiseen suhtautumiseen uutta tulokasta kohtaan. Viitasaaren talo piirrettiin ensimmäisen kerran kartalle isojaon aikaan 1757.
Viitasaaren talo perustettiin Kihniän talon naapuruuteen Kihniänjoen yläjuoksulle kruunun maalle ja kirjattiin ensimmäisen kerran rippikirjaan vuonna 1756. Talon syntyvaiheista on kirjoitettu suhteellisen vähän. Koska talo perustettiin Kihniän talon rajanaapuriksi, on luonnollista ajatella, että siihen oli myös perusteltu syy. Peräseinäjoen historia -kirjassa annetaan luonnollinen syy tilan perustamiselle. Kihniän talossa oli työvoimapulaa, vaikka sinne meni emännäksi Luoman talosta Liisa Tuomaantytär. Tarve miesvoiman lisäämiseen aivan naapuruuteen oli ilmeinen. Naapuriavun koettiin olevan suureen tarpeeseen. Edellisen naapuritalon perustamisesta oli kulunut jo 40 vuotta. Uuden talon myötä saatiin osakkuus myös yhteiseen myllyyn.
Isäntäpareja Viitasaarella
1753–1770 isäntänä Juho Yrjönpoika Viitasaaren uudistalon isäntäpariksi tuli Kärjeltä Juho Yrjönpoika ja Helena Tuomaantytär Luoma. Myös Kihniän ja Viitasaaren isännät olivat toisilleen lähisukua. Kihniän nuoren isännän äiti Sofia oli Viitasaaren isännän sisko.
1771–1797 isäntäparina Anna Juhontytär ja Matti Samuelinpoika Juhon ja Helenan luopuessa talostaan se jäi vanhimmalle tyttärelle Annalle (kirja 6 taulu 3) ja vävylle Matti Samuelinpojalle, joka oli ollut ensimmäisessä aviossaan vävynä Alavuden Olkkosessa.
1798–1817 isäntänä Matti Matinpoika Annan ja Matin luopuessa talonpidosta se jää heidän toiseksi vanhimmalle pojalleen Matille (taulu 223). Hän lunasti Viitasaaren talon perintötaloksi 29.11.1799.
1819–1841 isäntänä Gabriel Matinpoika Yli-Viitasaari Gabriel toimi isäntänä 20 vuoden ajan. Seuraava sukupolvenvaihdos tapahtui, kun hieman ennen kuolemaansa jo 60-vuotias Gabriel Matinpoika Viitasaari (taulu 586) luovutti 20.8.1841
1841–1871 isäntänä Tuomas Eliaanpoika. Maria Gabrielintytär avioitui 1831 Tuomas Eliaanpoika Westerbergin kanssa, joka oli syntyisin Jalasjärveltä (taulu 647). He toimivat Viitasaaren isäntäparina 20 vuoden ajan aina korkeaan 55 vuoden ikään asti. 8.3.1861.
1871–1873 omistaja Salomon Kortesmaa Salomon Salomoninpoika Kortesmaa (29.7.1823–3.5.1887, Antti Tuomaanpoika Luoman jälkeläinen, kirja 5 taulu 1764). Salomon hankki talon tyttärelleen Marialle.
1874–1888 isäntäparina Maria ja Jaakko Viitasaaren taloa pitivät 15 vuoden ajan Maria Justiina Salomonintytär Kortesmaa (28.9.1845–22.7.1923) ja Jaakko Juhonpoika Bastubacka (1.9.1843–16.4.1919).
1889–1891 isäntänä Iisakki Jaakonpoika Viitasaaren talo, tai puolet siitä, palasi alkuperäisen suvun haltuun, sillä talon osti vanhoilla päivillään Iisakki Jaakonpoika Runsas (5.12.1833–20.11.1898, taulu 459), joka on Helena Viitasaaren tyttärentyttären Ulrikan jälkeläisiä.
1892– Jaakko Iisakinpoika. Talon sai hallintaansa Jaakko Iisakinpoika Viitasaari e. Latva-Runsas (taulu 460, Jaakon äidinpuolen isoisä Heikki Heikinpoika syntyi Kujalassa) ja puolisonsa Susanna Ulrika Jaakontytär Viitasaari e. Valkama. Jaakko vietti Amerikassa vuodet 1892–1902. Hän siirsi talon tienvierestä ylemmäksi metsänreunaan.
Lukuisten omistajavaihdosten jälkeen ja hallinnan selkiyttämisen vuoksi tehtiin vuonna 1898 Viitasaaren tilan uudistusjako eli halkominen. Jakopöytäkirjat tehtiin 11.7.1898. Viitasaaren tilan jakotoimitus oli lyhyt. Jakajinakin oli vain kolme osakasta. Lopputuloskin saatiin valmiiksi nopeasti. Pöytäkirjassa on vain lyhyt lausunto: Viran puolesta Joel Stenius, varamaanmittari
Uskotut miehet: Matti Yli-Kujala (puum.) Heikki Niemi (puum.) (kts. kartta sukukirjan osa 6 takasisäkannessa ja pöytäkirjat).
Talo jaettiin kolmeen osaan siten, että Jaakon osuus oli puolet koko talosta ja kahden muun omistajan neljäsosa. Talot saivat uudet numerot ja nimet:
- 2.1 Mäki-Wiitasaari Salomon Matinpojan osa 1/32 manttaalia (s. 16.3.1874 Peräseinäjoki)
- 2.2 Rinta-Wiitasaari Juho Juhonpojan osa 1/32 manttaalia (s. 4.7.1877 Alavus, Riihimäki)
- 2.3 Wiitasaari Jaakko Iisakinpojan osa 1/16 manttaalia
(v. 1903 henkikirjassa talojen nimet olivat Latvaviitasaari, Rintaviitasaari ja Tienvieriviitasaari)
Kuvia
Isojakokartta 1757, Kansallisarkiston karttakokoelma. Mielenkiintoista on, että kartta oli jo vuodelta 1756, mutta talon perustamisen asiaa käsiteltiin käräjillä 1758. Osa Viitasaaren halkomiskartasta 1898, Kansallisarkiston karttakokoelma.
Viitasaaren talo, kuva Matti Korpiaho 2021.
Talonpoikaissäätiön myöntämä kunniakilpi Viitasaaren talolle, kuva Matti korpiaho 2021.
Lähteet:
Matti J. Kankaanpää 22.10.2006 ©copyright Kihniän sukuseura r.y. s. 12
Peräseinäjoen historia, 2008, Ossi Viita ja Ari Hirvonen
Laillansa sitä jokahinen kirnuaa, Kihniänkylän perinnekirja, Heli Teittinen, 1998, s. 22
Kansallisarkisto, Uudisjakokartat.